Tapio Lauren oli Helsingin Suunnistajien jäsen lähes 70 vuotta. Hän syntyi Karjalassa Kurkijoella vuonna 1937, muutti evakkona Helsinkiin 1944 ja seuran jäsen – jo toisessa polvessa – hänestä tuli 1950-luvun alkupuolella. Isä Harry oli samoihin aikoihin moninkertainen suunnistuksen SM-mitalisti.
Tapio muistetaan hyvin Suunto-Gamesien uutterana rakennustalkoolaisena – juuri näiden suunnistusväeltä helposti unohtuvien miesten ja naisten ansiosta Suunto-Gamesin kisakeskuksen järjestelyjä kelpasi esitellä malliesimerkkeinä kuten vuoden 2007 SG:n kilpailujohtaja Juha Burtsoff aikanaan totesi.
Tapio oli omalta kohdaltaan myös malliesimerkki siitä, miten suunnistus urheilumuotona pitää ihmisen terveenä ja liikkuvana. Ensimmäiset rastinsa hän kiersi jo 8-vuotiaana. Iltarasteilla hänet näki usein. Mutta 15 vuotta sitten Tapio alkoi viihtyä maastossa vuosi vuodelta pitempään. Syynä ei ollut rastien etsiminen – päinvastoin, sillä Tapio oli tarkka suunnistaja ja tuli rastille klassisen sanonnan mukaan “kuin telkkä pönttöön”. Ei, syynä oli se, että lonkat eivät kertakaikkiaan suostuneet viemään jo pahasti kumarassa kulkevaa miestä sinne, minne pää halusi. Siinä vaiheessa, kun 3 km:n matkaan meni jo reilusti yli 2 tuntia, lonkat menivät vaihtoon.
Siitä aukeni uusi suunnistusura niin metsässä kuin viime vuosina sprinttisuunnistustapahtumissa. Niissä Tapio kävi lähes säännöllisesti – hän ymmärsi monista ikäisistään suunnistajista poiketen, että tämä uusi kaupunkisuunnistus vaati ihan samanlaista kartan ja maaston yhteensovittamista kuin metsäsuunnistus, mutta fyysisesti se oli helpompaa. Viimeisen kerran hänet nähtiin maaliskuun räntäsateessa Konalan korttelirasteilla, joilla meno oman kertomansa mukaan sujui ihan vanhaan malliin – tuolloin haimasyöpään liittynyt sytostaattihoito oli jo lopetettu hyödyttömänä.
Tapio odotti tämän kevään Malminkartanon Sprintti-Cup -tapahtumaa ja olisi ollut varmasti mukana suunnistamassa vanhassa kotiympäristössään. Paikallistuntemuksesta tosin olisi ollut apua, sillä Tapion nuoruudessa Malminkartano oli vielä aitoa maaseutumaisemaa – se oli valtion vuokratila, joka myöhemmin siirtyi maatalouden tutkimuskeskuksen käyttöön aina vuoteen 1979 asti.
Helsingin Suunnistajien hallitus on nimennyt Malminkartanon Sprintti-Cupin Tapio Laurenin muistokilpailuksi.
Kari Sane Risto Hakio