HS:n Kynä

HS:n Kynä on kolumnisarja, jossa Helsingin Suunnistajien jäsenet tai muut kutsutut kolumnistit kirjoittavat ajankohtaisista aiheista esimerkiksi valmentajana, urheilijana, kuntoilijana, lapsen huoltajana tai kuntosuunnistusaktiivina. Yhdistävänä tekijänä kolumneissa ovat Helsingin Suunnistajat ja suunnistus. Kolumni ilmestyy säännöllisen epäsäännöllisesti. Uusin kirjoitus on luettavissa kokonaisuudessaan alta ja vanhemmat kirjoitukset ovat linkkinä kirjoituksen jälkeen. Tervetuloa innostavien lukuhetkien pariin.

HS Kynä 2/2023

Koulujen labyrinttisuunnistukset!

26.4.2023, Timo Tuovinen

Koulujen labyrinttisuunnistukset ovat arvokas osa HS:n lapsi- ja nuorisotoimintaa. Lokakuusta maaliskuuhun kestävä labyrinttikausi on nyt tältä vuodelta ohi. HS:n seniorit tekivät jälleen mahtavan talkootyön. Koulukohtaisesti toteutettuihin sisäsuunnistuksiin osallistui ennätykselliset yli 11.000 lasta ja opettajiakin useita satoja.

Alakoulujen labyrinttisuunnistuksissa koulun voimistelusaliin rakennetaan aitanauhoista ja koulun kalusteista sokkelo, johon rastit sijoitetaan. Ratoja on neljää vaikeusastetta. Oppilaita opastetaan suunnistuksen alkeisiin huolella, oppilaan luokkatason ja yksilöllisten edellytysten mukaan. Jokainen saa lainaksi salikartan ja emitin. Yhden luokan osalta tapahtuma kestää oppitunnin verran, ja sinä aikana oppilas ehtii helposti kiertää kaikki radat. Suunnistuksen idea valkenee oppilaalle jopa varttitunnissa, jonka jälkeen lasten innostusta ja vauhtia salissa ei pidättele mikään!

Seuran seniorit kuvattuna opetustuokioiden välissä Pallomyllyssä lokakuussa 2019
Koulujen labyrinttisuunnistukset vauhdissa

Jokaisena labyrinttipäivänä ohjaajat saavat kokea saman ihmeen uudelleen. Oppilaat ovat innostuneita, suorastaan haltioissaan suunnistuksesta. Monet kysyvät: ”Koska tulette uudelleen? Tai huokaavat: ”Kunpa joka päivä olisi tällaista.” Opettajat ovat vilpittömän yllättyneitä nähdessään, kuinka tapahtuma tempaa mukaansa sellaisetkin oppilaat, joille liikunta, tai koko koulunkäynti, ei aina ole helpoin haaste.

Ihme on myös, kuinka pienillä henkilöresursseilla vuosittainen labyrinttikokonaisuus toteutetaan. Ydinryhmässä on vain kolme henkilöä, legendaarinen Reimo sekä Markku ja Pave. He tekevät viisipäiväistä labyrinttiviikkoa, minkä lisäksi Reimo hoitaa hallinnolliset kuviot, yhteydet ja organisoinnin, myös tärkeät yhteydet kaupungin päättäjiin. Tämän uutteran kolmikon apuna on kymmenisen satunnaisempaa avustajaa. Kaikki toimivat vapaaehtoisina.

Lenkkeilin neljä vuotta sitten Pirkkolassa ja näin lapsia HS:n puvut päällä. Uimahallin betonipilarin takaa kuului tuttu ääni. Katsahdin, kuka puhuu. Reimo! ”Ei voi olla totta”, ajattelin. Sama lämminhenkinen nuorisotoiminnan virtuoosi, jonka harjoituksissa kävin itse 1970-luvulla Maunulan majalla. Menin tervehtimään ja esittäydyin. Tietenkin varauksin, ”ettet voi minua muistaa”. Vaan Reimopa hirnahti iloisena: ”Kas, Timo, mitä kuuluu?” – Niin vain kävi, että hetken juteltuamme lupauduin toimintaan mukaan. Tosin oma panokseni on vaatimaton, koska olen vielä työelämässä ja vapaapäiviä on rajallisesti.

Jokainen koulusuunnistuksissa toimitsijana vietetty päivä korvaa itsensä monin verroin takaisin. Lasten välittömyys ja innostus, näköala koulumaailmaan ja erityisesti kokemus, että saa olla toteuttamassa jotakin todella merkittävää lasten ja koulujen hyväksi – kaikki tämä on ruhtinaallisesti palkitsevaa ja antaa hyvän mielen. Labyrinttipäivän aikana omat työasiat eivät taatusti nouse mieleen, mikä rentouttavana irtiottona edistää myös jaksamista ansiotyössä. Joskus sitten, eläkeläisenä, mahdollisuus olla mukana tärkeässä ja sosiaalisesti monipuolisessa toiminnassa antaa elämään uutta sisältöä.

Koulusuunnistukset ovat yksi HS:n kirkkaimmista soihduista, joka ei saa sammua. Labyrinttien kautta on loistavat mahdollisuudet tehdä suunnistusta lajina tunnetuksi nuorimmalle sukupolvelle ja saada lapsia mukaan myös HS:n aktiivitoimintaan, kursseille ja harjoituksiin.

Kunpa koulusuunnistuksiin saataisiin innostuneita vapaaehtoisia lisää! Tämän päivän ikinuorten ja energisten senioreiden jaksaminen hiipuu jonakin päivänä. Silloin viimeistään tarvitaan uutta väkeä tarttumaan toimeen. Ei vain senioreita, vaan kaikkia, joilla on mahdollisuus ja aito palo käyttää myös arkipäiviä lasten ja suunnistuksen hyväksi. Otathan tämän oivallisen option onkeesi – ja tulet mukaan!

Timo Tuovinen

Kirjoittaja oli aktiivinen HS-läinen vuosina 1974-82. Nykyisin hän avustaa satunnaisesti seuramme lapsi- ja nuorisotoiminnassa.

HS kynä arkisto

HS Kynä 1/2023, Kari Sane Sprinttisuunnistus on eri laji

HS Kynä 1/2022 Anni Rajala ja Camilla Laurèn Seurassa työskentely avasi uusia näkökulmia seuran toimintaan

HS kynä 3/2021 Hannu Koskinen, HS:n kilpailut ja tapahtumat järjestetään yhteisvoimin – erään kokemusasiantuntijan kommentti

HS kynä 2/2021, Jani Lakanen, Korona-ajan harjoittelun haasteet ja mahdollisuudet suunnistajalle

HS kynä 1/2021, Ilkka Malmi, Kateudesta kaikki lähti – yhteinen etäkimppajumppa