Ratamestarin vinkkejä Myllykallion sprinttiin 30.3.

Arkkitehtien Keijo ja Marja Petäjä piirtämän, vuonna 1958 rakennetun Lauttasaaren kirkon ympäristössä ratkaistaan Sprintticupin seuraavan osakilpailun sekä Firmasprintin finaalin voittajat. Kuuden rastin selvittäminen sujuvasti kirkonmäellä onnistuu vain, jos oikeat reitinvalinnat ovat jo etukäteen luetut – erityisesti tie Kellonsoittajanpolun päässä olevalle rastille.

Kirkonmäellä voi kulkea moneen suuntaan, mutta huomaa erityisesti mustat muurit (ei saa ylittää) ja harmaat muurit (saa mennä, jos pääsee…)


Olen tavoitellut ratoja, jotka eivät jätä hetkeksikään rauhaan. Rastivälit ovat lyhyitä ja lähes kaikki tarjoavat vähintään kaksi kulkumahdollisuutta – jatkuvasti saa olla valitsemassa, jolloin aikaa ei tahdo millään jäädä radan etukäteen lukemiseen. Mitään kikkailuja ei radassa ole joskin kartan kulkuportteja olisin itse avartanut – tai sitten tulostanut kartan mittakaavaan 1:3000 – sen verran pienipiirteistä sprinttimaastoa on tällä kertaa tiedossa.
Kaikki radat alkavat muutaman rastin tiiviillä säksätyksellä Hevosenkenkäpuistossa. Tämän jälkeen on toinen kahdesta reitinvalintavälistä. Sitten siirrytään kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen sankarihautaveistoksen Katkaistu elämä vieritse Lahnaruohontien kortteleihin, joissa on oltava tarkkana lukuisten aitojen ja parin portin kanssa.
Puolivälissä käydään pyörähtämässä Myllykallion koululla, jonka jälkeen ollaankin  jo kirkonmäellä. Siellä ei kannata  peesata, sillä eri radoilla on paljon omia rastivälejä. Tämän jälkeen on vielä toinen reitinvalintaväli ja sitten avautuu Haahkatien loppusuora. Varmista, että pujahdat siellä oikeisiin nurkkiin, sillä muuten kaverit kuittaavat ja kurvaavat Lauttasaaren VPK:n talon kulmalta ennen Sinua maaliin.

Radan mielenkiintoisin rasti – Radiatorin vanha toimistotalo vuodelta 1948 on viitisen vuotta sitten saneerattu asuinrakennukseksi.


Lauttasaaren taloyhtiöt ovat pääosin antaneet alueensa meidän käyttöön. Ollaan luottamuksen arvoisia ja noudatetaan sprintin sääntöjä – erityisesti ei mennä oliivinvihreälle alueelle, vaikka sen kautta olisikin niin houkuttelevaa oikaista. Ja kerrataan vielä lähdössä muutkin sprintin kiellot: tummanvihreät pensasaidat, kahden väkäsen aidat, mustat muurit ja pystyviivoitetut kielletyt alueet.
Ratasuunnittelulla olen saanut karsittua ongelmapaikat pois ilman että radat olisivat siitä kärsineet. Ehkä huomaat nämä kohdat matkan varrella ihan siitäkin syystä, että juuri silloin on muutama ylimääräinen sekunti aikaa radan lukemiseen.
Toivon kaikille antoisaa sprinttisuunnistusta ja onnistuneita valintoja tällä poikkeuksellisen runsasrastisella radalla.
Kari Sane
Ratamestari
>>  Sprintticup-tapahtumasivu

Avainsanat: