”Olimme HS:n porukalla leireilemässä kaksi viikkoa Alicantessa. Majoitus oli La Marinassa aivan Guardamarin suunnistusparatiisin kupeessa. Kirjoittelen paraikaa Suomeen Redmondissa, Seattlen kupeessa”.
Eikka, teillä on pitkä harjoitusleiri takana. Kerrotko hieman, miten harjoitukset sujuivat?
Arttu oli suunnitellut erinomaisen harjoituspaketin, joka sisälsi suunnistusta kaksi ja välillä jopa kolme kertaa päivässä. Harjoitukset sujuivat kokonaisuudessaan hyvin. Erityisesti mieleen jäivät lyhyet yhteislähtöyötreenit, joissa oli paikalla noin 30 suunnistajaa. Niissä oli kunnon viestitunnelmaa. Ensimmäiset yötreenit eivät menneet ihan nappiin, vaan pelasin itseni ulos voittokamppailusta. Viimeiseen yötreeniin sain paketin kasaan ja onnistuin tulemaan maaliin ensimmäisenä.
Miten lepo-moodi toteutui leirillä?
Kaksi viikkoa on sen verran pitkä aika leireillä, että kokonaisrasituksen kanssa pitää olla tarkkana. Hyvät treeniolosuhteet saattavat viedä mennessään, jolloin tulee treenattua liikaa ja liian kovaa. Kokonaisrasituksen säätelemisessä kaiken A ja O on tietysti hyvä harjoitussuunnitelma. Tärkeää on osata tulkita omaa väsymystilaansa ja tarvittaessa muokata harjoitussuunnitelmaa sen mukaan. Arttu oli onnistunut suunnittelemaan leiriohjelman sopivasti siten, että välillä mentiin kovaa, mutta välillä vastapainoksi levättiin kunnolla.
Tässä piti kysyä leiriläisten ruokailutottumuksista, mutta sain tietää treeniviikon varjoturnauksesta – mitäs siellä oikein tapahtui?
Aika treenien välissä kului pitkälti treenejä analysoiden, ruokaa laittaen ja elektronista urheilua harrastaen. Kenties yksi leirin suurimmista yllätyksistä nähtiin, kun FIFA-taidoillaan kehuskellut Luke hävisi sarjajumbo Eikalle. Toinen paljon porua herättänyt tapahtuma oli FIFA-mestari Villen neljän ottelun tappioputki. Elektroninen jalkapallo on täynnä yllätyksiä!
Leiriruoat kokkasimme itse. Itse tehtynä ruoka oli tietysti hyvää ja mikä tärkeintä, sitä oli riittävästi.
Olet nyt kaukana merten takana – saatko siellä kilpailutuntumaa ?
Kirjoittelen tosiaan paraikaa vastauksia Redmondissa, Seattlen kupeessa. Kovin kauaa en ehtinyt Suomessa vanhenemaan Alicantesta palattuani. Seuraavan kisani juoksen täällä Jenkeissä, kun osallistun Kaliforniassa juostaviin USA:n erikoispitkän matkan mestaruuskisoihin. Sen jälkeen ohjelmassa on kisaviikonloppu Virossa ja sitten onkin jo aika aloittaa kotimainen kilpailukausi.
Hauskaa myös, että vedät tulevalla kaudella Jukola-/Venla -koulua. Millaisia mietteitä se herättää?
Lupauduin vetäjäksi viime vuoden kouluttajan Rantalan Kallen tilalle. Tuolloin olin ensimmäistä kertaa avustamassa Kallea suunnistuskoululaisten opastajana. Aiemmin olen ollut mukana useammassa erilaisessa tapahtumassa perehdyttämässä aloittelijoita suunnistuksen saloihin. Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää.
Haaste tulee varmasti olemaan se, että mukana on eritasoisia suunnistajia, joille kaikille pitäisi pystyä tarjoamaan oppimiskokemuksia. Uskon, että opettamalla muita tulen itsekin oppimaan omasta suunnistuksestani paljon, sillä joudun pohtimaan omaa suunnistusajatteluani ja kertomaan siitä muille.
