Einari Heinaro harjoitteli noin kuukauden Suomen Suunnistusliiton talveksi varaamassa harjoituskeskuksessa Barbatessa Espanjan eteläkärjessä. Leirin viimeisenä viikonloppuna pidetyssä Liga Andalucian osakilpailuissa Eikka voitti pitkän matkan kilpailun. Keskimatkalla hän oli 11. ja sprintissä kahdeksas.
Kilpailuissa eivät olleet mukana muiden Pohjoismaiden eivätkä esimerkiksi Sveitsin ja Ranskan huiput, joten vertailua heidän kanssaan ei päästy tekemään, mutta käytännöllisesti katsoen kaikki Suomen kärkimiehet osallistuivat, joten kilpailukauden lähestyessä voi todeta Eikan kilpailevan tasaväkisesti muiden Suomen huippujen kanssa kesän edustustehtävistä.
“Keskimatka ja sprintti järjestettiin lauantaina. Keskimatkan kisa juostiin suurimmaksi osaksi erittäin nopeakulkuisessa maastossa ja loppu tultiin rantadyyniä pitkin. Suunnistukseni sujui kohtalaisen hyvin lukuun ottamatta yhdelle rastille tullutta 1,5 minuutin virhettä, joka pudotti loppusijaani melko paljon. Virhe jäi harmittamaan ja päätin, että seuraavan päivän pitkän matkan kisassa teen hallitun ja virheettömän suorituksen”, Eikka kertoi kilpailun tunnelmista.
“Sokkeloisessa Vejer de la Fronteran rinnekaupungissa juostu sprintti ei sujunut ollenkaan. En jaksanut keskittyä päivän toiseen kilpailuun ja seuraavan päivän pitkän matkan kilpailu oli päällimmäisenä mielessäni.”
“Pitkän matkan kisa tarjosi nopeaa luukutusta, hieman pusikkoisempaa maastoa, rantadyyniä ja erikoisuutena kisan lopussa muutaman tievälin korttelissa. Rata oli 10,5 kilometriä pitkä ja aikaa kului 57.15, joten varsinaisesta pitkän matkan kilpailusta ei voida puhua. Edellisen päivän virheistä oppineena suunnistin maltilla ja suunnitelmallisesti. Se tuotti tulosta ja sain tehtyä lähes virheettömän suorituksen, joka yllätyksekseni riitti kilpailun voittoon.”
“Espanjassa juoksin myös Andalucia O-meetingin ensimmäisen leiriviikon lopuksi. Kisoissa oli neljä starttia: knockout-metsäsprintti, pitkä, keskimatka ja yhden miehen viesti. Ne kisat menivät lähinnä tunnustellessa eikä mainittavaa menestystä tullut.”
Eikka kertoi, että harjoittelu Espanjassa poikkesi selvästi hänen normaaleista helmi-maaliskuun rutiineistaan. Hän teki suurimman osan tehoharjoitteista ja osan PK-harjoitteista suunnistaen. Suomessa se ei lumitilanteen vuoksi olisi ollut mahdollista. Lisäksi harjoittelu oli jonkin verran normaalia tehopainotteisempaa.
“Olimme suunnitelleet yhdessä valmentajani Pekka Väisäsen kanssa harjoitusten rytmityksen siten, että tein yleensä useamman päivän tehojakson, jonka jälkeen pidin pari kevyempää treenipäivää, jotka sisälsivät peruskestävyys-, juoksutekniikka- ja lihaskuntoharjoitteita. Mukaan mahtui kolme lepopäivääkin.”
“Asuimme huoneistohotellissa pienessä Canos de Mecan lomakylässä. Hotellin takaa nousi jyrkkä mäki, ja sen päällä oli iso metsäalue, joka oli kokonaan kartoitettu. Teimme siellä suuren osan suunnistusharjoituksistamme. Sää oli vaihteleva, mutta olin varautunut siihen. Tärkeintä oli, että maa oli sula ja pitävä.”
“Olen kuukauden leirirupeamaani erittäin tyytyväinen. Tunnen kehittyneeni fyysisesti ja taidollisesti. Parasta oli, kun pääsi kilpailemaan ja harjoittelemaan Suomen ja maailman huippujen kanssa. Erityisesti mieleen jäivät starojen tähdittämät yhteislähtötreenit, joissa sai maistaa melko kylmää kyytiä”, Eikka kertoi.