Miehille paras Tiomila-sijoitus 10 vuoteen

Tasaisesti edennyt HS:n ykkösjoukkue saavutti nopeavauhtisessa Tiomila-viestissä 32. sijan, mikä on seuran paras sijoitus tässä kilpailussa vuoden 1995 jälkeen. Suorituksen arvon todistaa se, että joukkue oli kahdeksanneksi paras suomalainen ja peräti paras Uudenmaan alueen joukkue.

Suoritus oli läpi yön tasainen ja ammattimainen. Isoja virheitä ei tullut kenellekään, ja jokainen hoiti hommansa niin kuin osuuden luonteeseen kuului: putkiosuuksien miehet eivät sooloilleet, ja hajontaosuuksilla pidettiin pää kylmänä ja ajatukset omassa suunnistuksessa. Hyvä sijoitus saatiin tekemällä vahvaa työtä läpi yön, ja oli siten täysin ansaittu.

Kakkosjoukkue joutui sairastelujen ja vaivojen takia kovasti varamiehisenä matkaan. Joukkue selvisi kuitenkin suuremmitta kupruitta läpi pimeän yön. Mukana oli myös muutamia lupauksia herättäviä suorituksia nuorelta ja vähän kokeneemmaltakin polvelta. Erityiskiitos kovan viikonlopun juosseille viime hetken vahvistuksille T. Kivimäelle ja H. Liljeströmille sekä myös hyvät alkutahdit joukkueelle antaneille itävaltalaisvahvistuksille.

Suoritus osuus osuudelta

Avaajana loisti viime jo vuonna kakkosessa säväyttänyt itävaltalainen Gernot Kerschbaumer. Kovatasoisessa ja hurjavauhtisessa Tiomila-aloituksessa Gernot oli kärjen mukana alusta loppuun halliten tilanteen täydellisesti. Vaihtosija 5. nostatti alkuvoimaisen kannustushuudon sini-vihreä-valkoisten huoltojoukoista.

Toisella osuudella yöosuuksien kokenut taitaja Jeppe pääsi jatkaman loistavista asemista, eikä rutinoitunut mies antanut rikkonaisen talviharjoittelukauden häiritä menoaan. ”Paremmin treenanneena ei olisi tuntunut niin pahalta eikä kärjessä roikkuminen olisi ollut muiden hölmöilystä kiinni”, totesi Jeppe jätettyään lopun vaikeilla rasteilla taakseen sellaiset voittajasuosikit kuin Kalevan Rastin ja Kristiansandin. Ero kärkeen oli tässä vaiheessa puoli minuuttia ja sijoitus 12.

Kolmannella osuudella letkat alkoivat jo vähän harventua, mutta ryhmäjuoksua oli yhä pääosa matkasta. HS:n toinen vakioyökettu Tapsa osui pahaksi onneksi letkaan, jossa vetomiehet halusivat juosta muilta jalat alta jo ykkösellä. Niinpä Tapsa joutui etsimään sisuskalujaan ja rastilippua heti ykkösella, ja vähän myöhemmin yhtä tiheikkörastia haravoitiin oikein porukalla. Tapsa kokosi itsensä kuitenkin ja sai joukkueen sijoituksen viimeisillä kilometreillä jälleen noususuuntaan. Eroa kärkeen tuli viitisen minuuttia.

Valitsija Kalle suunnitteli joukkueen taktiikan sen kulmakiven varaan, että ensimmäisillä neljällä osuudella HS ei jäisi yhtään ylimääräistä ja pitkän viidennen osuuden juoksija pääsisi hyvään letkaan. Näin ero kärkeen ei ryöstäytyisi tällä ratkaisevalla osuudella. Neljännen eli lyhyen yöosuuden juossut Mikko tiesi, että tärkeintä oli pitää hankittu hyvä asema kärjen tuntumassa ja tulla vaihtoon mahdollisimman hyvässä ryhmässä.

Mikko etsi edellä lähteneestä joukosta ”Kuusaan” eli Kuusankosken miehen VeVe:n Perttu Mäkelän selän ja piti siitä myös kiinni, vaikka alkumatkasta ottikin koville. Suunnistukseensa ja juoksuunsa tyytyväisen miehen loppusuoratuuletusta ihailtiin niin viitoituksen varressa kuin netin välityksellä kotikatsomoissakin. Mikko vaihtoi sijalla 26 reilun seitsemän minuutin päässä kärjestä.

Pitkän yön vaativa vastuu oli annettu toisen nuoren itävaltalaisvahvistuksemme Martin Pongratzin harteille. Martin taisteli mukana ilman ongelmia pitkään, mutta joutui vaikeusiin, kun takaa porhalsi letkalle uusi vetomies, Ruotsin pääsiäiskisoissa lähes koko maailman parhaimmiston kukistanut OK Orionin Tobias Noborn.

Kolme kilometriä ennen 17 kilometrin osuuden maalia Martin joutui omien sanojensa mukaan kokemaan, kuinka ”risukossa jalkani eivät enää liikkuneet riittävän lujaa”. Yksinäiselle ja väsyneelle miehelle lopputaival oli tuskainen, mutta Martin piti suorituksen kasassa loppuun asti eikä ero päässyt repsahtamaan.

Kuudennelle osuudelle lähti Eljas täydessä yksinäisyydessä. Se sopi itsenäiselle nuorelle miehelle hyvin. Loppumatkasta Eljaksen mukaan tuli kovavauhtinen suomalaisletka, jossa oli Rykmentti, Vaajakosken Terä sekä TuS. Joukkueen vasta 18-vuotias kuopus sopeutui muuttuneeseen tilanteeseen ja taisteli letkassa antamatta sekuntiakaan periksi varmistaen näin hyvä asemat seuraavalle osuudelle, joka oli jälleen hajonnaton.

Seitsemännelle osuudelle lähtenyt Mikael oli varautunut niin yksinäiseen suoritukseen kuin letkajuoksuunkin. Tällä kertaa toteutui jälkimmäinen vaihtoehto. Mikael pysytteli mukana eikä lähtenyt pimeydessä tekemään riskiratkaisuja, vaikka välillä oli letkan reuhtovassa menossa kärsivällisyys kovilla. ”Välit mentiin älytöntä vauhtia ja sitten rastilla tuherrettiin”, manasi Mikael päätään pudistellen maalissa. Vaihtosija seitsemänneltä osuudelta oli 37. ja ero kärkeen 27 minuuttia.

Viimeiselle kolmelle osuudelle huippujoukkueet panivat vain kivikovia nimiä. Niinpä sijoilta 35., 36. ja 37. maastoon ampaisivat parin sekunnin välein TuSin Janne Salmi, Vaajakosken Pasi Ikonen ja HS:n Eero Ruhanen. Eero järkeili, että oli turha lähteä riskeeraamaan ylivauhtisella alulla omaa suoritustaan ja antoi nimimiesten mennä omaa vauhtiaan kohti osuuden nopeimpia aikoja. Pienin virhein edeten Eero piti nimekkäässä joukossa lähtösijansa.

Yhdeksännelle osuudelle HS:llä oli jälleen kokenutta kalustoa, yleensä ankkurina viihtynyt Alpo. Tälle osuudelle oli järjestäjien aikatauluissa luvattu vain aamuhämärää, mutta käytännössä koko matka mentiin pimeässä. Siitä välittämättä vanha velmu teki muutaman vuoden tauon jälkeen alpomaisen suorituksen: eroa kärjessä edenneeseen Haldenin Mats Haldiniin tuli vain neljä minuuttia, ja sijoituskin koheni mm. Hämeenlinnan Suunnistajien kustannuksella.

Jukka sai kääriä hihansa Tiomilan putkiankkuriosuuden mies miestä vastaan -kamppailuun kuuden vuoden tauon jälkeen. Tällä kertaa lähtöasema oli tavallistakin tiukempi, sillä uhkaajat hengittivät lähes koko ajan niskaan vain parin sadan metrin etäisyydeltä. Vaikka metsästäjäjoukkoa johdatti kevään suomalaistähti Parman Petteri Muukkonen ja vaikka ryhmä sai HS:n paidan pari kertaa jo liipaisimelle, Jukka sai kuin saikin pidettyä vihulaiset loppuun asti takanaan. Kun matkalla jalkoihin jäivät Lynx ja Bækkelaget, nousi sijoituskin vielä muutamalla pykälällä.

Henrik Tala


HS I


Matka Juoksija Sija Aika Ero
11,3 Gernot Kerschbaumer 5. 57:23 0:25
11,3 Jeppe Koivula 12. 1:03:43 0:33
11,3 Tapio Haarlaa 28. 1:08:46 5:04
6,3 Mikko Eklund 26. 39:11 7:14
17,1 Martin Pongratz 35. 1:49:03 19:10
6,3 Eljas Supponen 36. 42:15 22:19
7,9 Mikael Lamberg 37. 49:26 27:39
9,9 Eero Ruhanen 37. 1:07:40 36:21
9,9 Alpo Kuusisto 34. 59:44 40:00
16,2 Jukka Miettinen 32. 1:24:48 37:08



HS II

Matka Juoksija Sija Aika Ero
11,3 Martin Binder 59. 59:20 2:22
11,3 Markus Lang 61. 1:06:27 5:14
11,3 Mikko Savelainen 75. 1:13:18 14:17
6,3 Samuli Salo 93. 48:57 26:13
17,1 Timo Savelainen 119. 2:09:36 58:42
6,3 T. Kivimäki 122. 56:14 1:15:50
7,9 H. Liljeström 128. 1:03:18 1:35:02
9,9 Aki Vesikallio 143. 1:19:42 1:55:46
9,9 Jussi Ernamo 128. 1:02:56 2:02:37
16,2 Jaakko Aho-Mantila 138. 1:57:59 2:32:56


Huoltajat: Kalle Kuparinen, Hanna Ruhanen
ja Henrik Tala.