Suunnistuksen lajiperheen uusin jäsen on tarkkuussuunnistus, joka sai alkunsa vammaissuunnistuksena Ruotsissa 1970-luvun alussa. Suomeen laji tuli 1990-luvun puolivälissä. Tarkkuussuunnistuksen ensimmäiset MM-kisat käytiin syyskuussa 2004 Ruotsissa suunnistuksen MM-kisojen yhteydessä.

Tarkkuussuunnistuksessa ei mitata fyysistä suoritusta, vaan laji perustuu päättelytehtäviin. Rata muodostuu tehtävistä, joissa ratkaistaan mikä 3-5 rastilipusta vastaa karttaan merkittyä ja määritteillä tarkennettua rastia. Eliittitasolla kilpailtaessa voidaan käyttää myös ns. nollarastia,  jolloin yksikään tarjotuista rastilipuista ei ole oikeassa paikassa.

Tarkkuussuunnistuksen tehtäväpisteet eli rastit sijoitetaan hyväpohjaisten kulku-urien (polkujen, teiden jne.) varrelle, jotta myös liikuntarajoitteiset  voisivat tasapuolisesti osallistua. Rataa ei merkitä maastoon eli  jokaisen on osattava suunnistaa seuraavalle rastille.

Erona normaalin suunnistuksen ratamerkintöihin tehtävärastin numero sijoitetaan sen kulku-uran varteen, jossa ns. katselutolppa sijaitsee. Tältä tolpalta kilpailija nimeää rastiliput kirjaintunnuksin A-E vasemmalta oikealle lukien. Jokaisella rastilla kilpailija leimaa vastauksensa siihen kilpailukortin ruutuun, jota vastaava lippu on hänen arvionsa mukaan oikea.

Mikäli kyseessä on ns. nollarasti eli mikään rastilipuista ei ole oikea, leimataan vastaus ruutuun Z. Kilpailijan tehtävänä on ratkaista annettu tehtävä saamansa  informaation  perusteella. Hän voi päätellä ratkaisunsa havainnoimalla ja vertaamalla  karttaa ja maastoa, rastinmääritteitä sekä käyttämällä kompassia (ks.  esimerkkirastin kuva, kartta, määrite ja ratkaisu alla).

Kilpailija saa liikkua vapaasti sellaisissa paikoissa, johon pyörätuolilla pääsee eli käytännössä poluilla ja teillä. Tarkkuussuunnistusradan pituus on n. 2-3 kilometriä, ja kilpailijoilla on käytettävissään 2.30 tuntia. Matkaan lähdetään yleensä minuutin välein.

Normaalien tehtävärastien lisäksi radalla voi olla ns. aikarasteja.  Aikarastilla kilpailijalla on minuutti aikaa ratkaista tehtävä. Hän saa käteensä valmiiksi suunnastetun karttapalan sekä määritteen. Aikarastilla ei voida käyttää nollarasteja.

Kilpailussa jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen. Tuloksissa tehtävien pisteet lasketaan yhteen. Tasatilanteessa ratkaisee aikarasteihin käytetty yhteisaika.

Tarkkuussuunnistuksessa kilpaillaan MM-tasolla kahdessa sarjassa: avoin ja paralympiasarja, johon osallistuvien pitää osoittaa kelpoisuutensa lääkärintodistuksella.

Laji soveltuu yhtä lailla erityisryhmille kuin normaalista suunnistuksestakin kiinnostuneille. Tarkkuussuunnistus on oiva harjoitusmuoto esimerkiksi kartanlukua vasta harjoitteleville lapsille.